26. helmikuuta 2018

Kasvisnugetit ja harissadippi

Joululomalla harrastettu reseptinettisurffailu tutustutti moneen uuteen ideaan, joista tämä resepti on yksi. Kasviksia nugettien muodossa - hmm, miksipäs ei? Kaupan valmiit kananugetit eivät ole tainneet koskaan löytää tietään keittiöömme, mutta kasviksista valmistettuina nugetit kuulostivat kokeilemisen arvoiselta. Näihin käytettiin vielä kaiken lisäksi linssejä, joihin olen vasta hiljattain alkanut tehdä parempaa tuttavuutta.






Työpäivän jälkeen nämä nugetit ovat hieman hidas kokkailtava, sillä pelkkään massan vetäytymiseenkin menee tunnin verran, mutta jos porkkanat ja linssit keittää jo edellisenä iltana, säästää hyvin aikaa. Ehkä taikinan voisi tehdä valmiiksi jo illalla, jolloin seuraavan päivän hommaksi ei jäisi kuin leivittää ja paistaa nugetit. Nugeteissa on kyllä luonnetta muuhunkin kuin vain arkiruuaksi: Nämä sopisivat myös illanistujaisiin "pienten ruokien" joukkoon tai muuten vaan dippailtavaksi. 

Kokeilin leivittää osan nugeteista seesaminsiementen sijaan pankojauhoilla ja sekin toimi hyvin, kunhan vain tajusi painella jauhot hyvin nugettien pintaan kiinni (= uunipellille jäi kasa hyvin paahtunutta pankomurua).

Kastikkeeksi sekoitin pohjoisafrikkalaisesta harissatahnasta dipin, sillä harissassa käytetään samaa juustokuminaa kuin millä nugetitkin maustettiin. 



 




Kasvisnugetit ja harissadippi


Nugetit


 2 dl kuivia punaisia linssejä
1-2 valkosipulinkynttä
n. 4 dl vettä linssien keittämiseen
2 keskikokoista porkkanaa tai 1,5 dl porkkanasosetta
1 kananmuna 
2 dl juustoraastetta
0,5 dl korppujauhoja
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
0,5 tl suolaa

pinnalle seesaminsiemeniä tai pankojauhoja (japanilainen isorakeinen korppujauho)


Harissadippi


maun mukaan 2-4 tl harissatahnaa
0,5 dl paksua turkkilaista jogurttia ja
1 dl majoneesia 
tai
200 g kermaviiliä


Kuori ja pilko porkkanat pieneksi. Keitä porkkanat pieneksi ja soseuta sauvasekoittimella. Anna soseen jäähtyä tai tee se jo edellisenä päivänä.

Huuhtele linssit kylmän veden alla. Keitä linssit ja hyvin hienonnettu valkosipuli kypsiksi. Jos haluat miedomman valkosipulin maun nugetteihin, murskaa kokonaiset valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja ota ne pois linssien joukosta kypsennyksen jälkeen. Anna linssienkin jäähtyä. Jos linsseihin jää paljon vettä, valuta sitä pois.

Sekoita porkkanasose ja linssit. Lisää joukkoon kananmuna, korppujauhot ja mausteet. Sekoita massa tasaiseksi. Nosta nugettimassa tunniksi jääkaappiin tekeytymään. 

Ripottele seesaminsiemenet tai pankojauhot lautaselle. Ota nugettimassaa noin ruokalusikallinen ja muotoile siitä pötkö tai kiekko (tai jotain siltä väliltä). Pyörittele nugetit siemenissä tai pankossa ja asettele ne leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista nugetteja 200 asteessa noin 30 minuuttia. Käännä nugetit paiston puolivälissä.   


Sekoita dipin ainekset ja anna maustua kylmässä. 



Reseptin alkuperä on Satu Koiviston Gastronaatti II -kirjassa, josta se päätyi meidän keittiöömme 52 Weeks of Deliciousness -blogin kautta.

14. helmikuuta 2018

Vaahtokarkit

Tiesitkö, että vaahtokarkkeja voi tehdä itse? Törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa vaahtokarkkien resepteihin pari vuotta sitten. Koska pitkät, "kierteellä" olevat vaahtokarkkipötköt olivat lapsena yksi lempparikarkeistani (ja maistuvathan ne toki vieläkin), piti vaahtokarkkien tekemistä kokeilla myös omassa keittiössä. Ehdottomia suosikkejani ovat mansikan- ja vaniljanmakuiset vaahtikset, vaikka tämän vuoden uusi makukokeilu limevaahtikset onnistuivat myös hyvin. Niissä mausteena oli raastettua limen kuorta noin teelusikallinen ja tomusokerina käytin Confetista ostamaani limetomusokeria. 

Alkuperäinen ohje on bongattu Suklaapossun blogista. Olen aina puolittanut alkuperäisen ohjeen, sillä jo puolikkaasta saa aikamoisen satsin karkkeja (n. 50 kpl). Käytän yleensä noin 27 x 18 cm kokoista lasivuokaa, jossa vaahtomassan kannattaa antaa kovettua noin kolme tuntia. Massaa tulee tällä reseptillä ja em. kokoisella vuoalla liian paksu kerros muotilla leikattavaksi, joten jos haluat tehdä piparkakkumuotilla leikattuja vaahtokarkkeja tai pieniä karkkeja, käytä laakeampaa vuokaa.

Näillä höttöisen pehmoisilla karkeilla olisi hyvä vaikka yllättää ystävä ihan minä tahansa päivänä.

Hyvää ystävänpäivää! <3








Vaahtokarkit


1,5 rkl liivatejauhetta
0,6 dl kylmää vettä
0,5 tl vaniljajauhetta/-sokeria
(pari tippaa pastaväriä)

2,5 dl sokeria
0,5 dl vettä
0,75 dl vaaleaa siirappia

2 rkl tomusokeria (tavallista, mansikan- tai limenmakuista) 
2 rkl Maizenaa
(ripaus vaniljajauhetta)







Mittaa liivatejauhe, 0,6 dl vettä ja vaniljajauhe metalliseen kulhoon (esim. iso kattila käy hyvin). Jos haluat vaahtokarkkeihin väriä, lisää pari tippaa pastaväriä tässä vaiheessa. Sekoita ja jätä turpoamaan. Raasta mukaan esim. limenkuorta jos haluat vaahtokarkkeihin sitrusmaista makua.

Sekoita tomusokeri ja Maizena keskenään ja ripottele osa siivilän läpi vuoan pohjalle ja reunoille niin, että sokerikerros on peittävä. Huom! Makutomusokereita käyttämällä vaahtokarkkeihin saa lisää makua.

Mittaa sokeri, siirappi ja vesi kattilaan ja kuumenna sekoittamatta, kunnes seos on 115-117-asteista. Kaada sokerisiirappiseosta ensin varovasti liivatteen joukkoon, samalla hitaasti sähkövatkaimella vatkaten. Kun liivate on liuennut, vatkaa täydellä teholla 5-10 minuuttia. Seos on valmista kun se on kiiltävää, sitkeää ja noin kolminkertaistanut kokonsa.

Kaada vaahtokarkkiseos vuokaan ja tasoita pinta öljytyllä nuolijalla. Siivilöi päälle peittävä kerros tomusokeri-maizenaseosta. Jätä vuoka huoneenlämpöön jähmettymään 2-4 tunniksi. Aika riippuu mm. siitä, kuinka paksusti massaa on vuoassa. 

Leikkaa jähmettynyt massa palasiksi terävällä veitsellä ja kierittele palat tomusokeri-maizenaseoksessa. Säilytä ilmatiiviissä rasiassa.




8. helmikuuta 2018

Sienipasta Jamie Oliverin tapaan

Aijai. Sieniä, sitruunaa, valkosipulia, parmesania, voita ja ripaus chiliä. Joko herahti vesi kielelle? Tässä tulee yksi keittiömme todellinen luottoresepti!

Ensikosketukseni ns. kastikkeettomaan pastaan on brittikokki Jamie Oliverin ansiota. Siitä on yli kymmenen vuotta kun näin Oliverin kokkaavan tätä sienipastaa tv:ssä ja ensikokeilusta lähtien tähän ruokaan on palattu omassa ja perheenjäsenteni keittiössä lukemattomia kertoja. Jopa äitini, joka ei muuten ollut pastaruokien ykkösystävä, pyysi minua usein tekemään tätä ruokaa hänelle.

Nykyään keittiössämme valmistuvista pastaruuista vain harvaan kuuluu erillinen kastike. Tomaattipohjaista ragua lihalla tai härkiksellä keitellään hartaudella aina silloin tällöin ja ikisuosikkini lohipasta löytyy usein kattilasta silloin kun olen yksin kotona, mutta muuten pastaruokamme ovat lähes poikkeuksetta aglio & olio -pastoja tai sen muunnelmia. Tuon perusreseptin voi muuten helposti tuunata esim. uunikuivatuilla tomaateilla, paistetuilla kesäkurpitsan tai munakoison paloilla tai sienillä. Tämän sienipastan idea on sama kuin aglio & olio -pastoissa.







Alkuperäisen reseptin ainesten määristä ja mittasuhteista ei ole enää hajuakaan, mutta näin tämä meillä tehdään. Metsäsienistä, kuten kanttarelleista ja suppilovahveroista tulee maukkain pasta, mutta erinomaisen hyvää tulee myös tuoreita herkkusieniä käyttämällä.




Sienipasta Jamie Oliverin tapaan


(4 annosta)


500 g leveää tuorepastaa (tagliatelle tai pappardelle)
400 g sieniä (metsäsieniä, herkkusieniä ja/tai siitakesieniä)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
0,5 tl kuivattuja chililastuja tai 1-2 pientä kuivattua chiliä murennettuna
raastettua parmesanjuustoa
0,5-1 sitruunan mehu
40 g voita
suolaa, mustapippuria 
tuoretta persiljaa tai ruohosipulia


Laita iso kattilallinen vettä kiehumaan pastaa varten. 

Putsaa sienet ja pilko ne. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja paista sieniä pannulla kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää sienten joukkoon valkosipuli ja chililastut ja paista pari minuuttia. Vahdi, ettei valkosipuli pala. Mausta pienellä ripauksella suolaa.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sammuta levy, jolla sienet paistuvat, purista sienten joukkoon sitruunamehu ja mausta mustapippurilla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai sitruunamehua. 

Valuta keitetty pasta ja kaada ne sienten joukkoon. Lisää voi pieninä nokareina ja persilja. Sekoita hyvin ja tarkista maku. Raasta annosten päälle parmesania tai lisää se pannulle pastan joukkoon.

 

 

3. helmikuuta 2018

Runebergintortut goes Cupcakes

Jos jakoivat pinaattiletut mielipiteitä tässä huushollissa niin niin tekevät myös runebergintortut. Helmikuun sesonkileivonnaisista jätän usein runebergintortut kokonaan maistamatta ja mutustan mieluummin laskiaispullaa (hillolla!), kun taas tuo toinen kokki testaa joka vuosi tarkkaan vähintään kolmen eri leipomon runebergintortut. 

Vaikka makutuomari on vaativa, päätin tänä vuonna kokeilla torttujen tekemistä myös itse. En kuitenkaan halunnut ostaa kaappiin vadelmahillopurkkia, jonka loppu jäisi taatusti syömättä, joten kehittelin taikinaterapiaa harrastavan työkaverin avustuksella torttujen päälle vadelmakuorrutuksen. "Oikealle" yläpinnalle kuorrutetta olisi saanut pursotettua enemmän, mutta käänsin muffinssit kuitenkin ylösalaisin, jotta niissä olisi enemmän runebergintorttujen muotoa.


 




Jännitys tiivistyi kun makutuomari saapui töistä kotiin. Hänen arvioitaan vuosia kuunnelleena voi mikä tahansa torttujen ominaisuus pettää, purutuntuma, makeus, karvasmantelin voimakkuus, kostutus, punssin/liköörin liian laimea maku, paistopinta, mitä näitä nyt on.

Ensin arvioitiin ulkomuoto: Ihan ensiksi kysyttiin vadelmahillon perään. Hiukan erikoista tällainen kreemi. Kai nämä on kostutettu kunnolla? Ai manteliliköörillä? No joo, menettelee. Sitten seurasi varsinainen makutesti. Purutuntumaan kaivattiin vähän enemmän murenia eli seuraavalla kerralla voisi mukaan laittaa mantelirouhetta. Tämä selvä. Piparin maku oli hieman liian voimakas (hyvä siis, että puolitin piparimurun määrän parista reseptistä, joita käytin omani pohjana!) ja karvasmantelin makua jäätiin ikävöimään. Muuten cupcakesini saivat hyvän arvosanan ja pääsivät jatkoon (= voi siis tehdä uudestaankin) kunhan vaan karvasmanteliöljy löytää tiensä taikinaan. 

Itse pidin eniten niistä suupaloista, joissa oli mukana koristeena käytettyä vadelmaa. Kuorrute on aika makea, joten vadelman kirpeys taittoi makeutta mukavasti. Seuraavalla kerralla voisin piilottaa vadelmia muffinsseihin jo ennen paistoa ja käyttää koristeluun vadelmia runsaammin.   


Runebergin Cupcakes


n. 14 muffinsia

 

 

Taikina


200 g voita
1 dl valkoista sokeria
1 dl ruokosokeria
50 g piparimurua (n. 1 dl)
2 dl mantelijauhoa
0,5 dl korppujauhoa
2,5 dl vehnäjauhoa
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
1 tl kardemummaa
3 kananmunaa
1 dl kuohukermaa 



Kostutukseen 

1 dl vettä
2 rkl sokeria
4 rkl mantelilikööriä tai punssia
TAI
omenamehua


 Kuorrutus


1 dl kuohukermaa
75 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g Viola Vadelma-tuorejuusto
2 rkl vadelmacurdia
punaista elintarvikeväriä


Koristeluun vadelmia







Hienonna piparkakut pieneksi muruksi tehosekoittimella tai nuijimalla niitä minigrip-pussissa. Sekoita piparimurut, manteli-, korppu- ja vehnäjauhot, leivinjauhe, vanilliinisokeri ja kardemumma keskenään omassa kulhossa.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Vatkaa munat yksitellen taikinaan. Sekoita kuiva-aineseosta taikinaan vuorotellen kermalorauksen kanssa. 

Annostele taikina silikonisiin muffinssivuokiin. Paperisetkin käyvät, mutta silikonisista muffinssin saa helpommin ja nätimpänä irti. Paista 200 asteessa noin 20-25 minuuttia. Kokeile hammastikulla muffinssien kypsyyttä ennen kuin otat ne uunista ulos. Jos tikkuun jää taikinaa, jatka paistoa. Pinnan kuuluu saada kaunis ruskea väri, mutta palaa muffinssit eivät tietenkään saa.

Kostutuslientä varten mittaa vesi ja sokeri kattilaan ja kuumenna kunnes sokeri on sulanut. Ota kattila liedeltä ja lisää likööri tai punssi (tai omenamehu). Jos tarjoilet muffinssit väärinpäin käännettynä kuten minä, leikkaa muffinssin päältä pois pieni "hattu", jotta pohjasta tulee tasainen. Dippaa muffinssit kostutusliemeen ensin toisinpäin ja sitten toisinpäin.

Kuorrutusta varten vatkaa kerma paksuksi vaahdoksi. Vatkaa mukaan tuorejuustot ja vadelmacurd. Lisää elintarvikeväriä vähän kerrallaan kunnes olet tyytyväinen väriin.

Siirrä täyte pursotinpussiin ja pursota kostutettujen ja jäähtyneiden muffinssien päälle. Koristele tuoreilla vadelmilla tai kotimaisilla pakastevadelmilla. 

1. helmikuuta 2018

Pinaattiletut

Meidän taloudessa on jo vuosia oltu pinaattiletuista kahta mieltä. Herra tykkää, rouva ei. Pikkuhiljaa olen kuitenkin alkanut lämmetä niille ja siitä saan kiittää, hieman yllättäen, opiskelijaruokalaa, jossa satuin kerran syömään hyvällä menestyksellä paikan päällä paistettuja, rapeita pinaattilettuja.

Kun huomaa jonkin olevan itselle niin sanotusti vastahankaan, kannattaa pysähtyä miettimään miksi näin on. Onko kyse ennakkoluuloista, huonoista (maku)muistoista vai oikeasti siitä, että kaikesta ei vaan pidä? Olen pinaatin ja lettujen suuri ystävä, joten miksi en pitäisi pinaattiletuista? Ratkaiseva hetki oli kun tajusin, että antipatiani kohde ei oikeastaan ole ollutkaan itse pinaattiletut vaan niiden yhdistelmä klassisten lisukkeidensa puolukkasurvoksen ja keitetyn perunan kanssa (ja tämä on siis minusta edelleen ihan kummallinen yhdistelmä). Monen monta kertaa on tullut myös todettua, että itse tehtynä tulee melkein ruuasta kuin ruuasta parempaa, joten vihdoin tammikuisena lauantaina, Liemessä -blogin inspiroimana, kaivoin valurautapannun esille ja ryhdyin paistopuuhiin. Puolukat jätin pakkaseen ja kuorrutin letut raikkaalla fetasalaatilla ja lämminsavulohella. Näitä tehdään taatusti uudestaankin! 

Minkäköhän ei-niin-suuni-mukaisen maun otan seuraavaksi tutkiskeluni kohteeksi?
 







Pinaattiletut


150 g pakastepinaattia
2 kananmunaa
5 dl kevytmaitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl voisulaa
0,5 tl suolaa

paistamiseen voita


Sulata pinaatti. Riko kananmunat kulhoon ja vispaa niiden rakenne rikki. Lisää munien joukkoon maito, vehnäjauhot, voisula sekä suola ja vispaa hetki. Anna taikinan turvota puolisen tuntia ennen paistamista. Paista valurautapannulla voissa. 



Lisäksi


lämminsavulohta
salaattisekoitusta
fetajuustoa
balsamicoa tai sitruunamehua
oliiviöljyä
mustapippuria myllystä


Lisää salaatin joukkoon balsamicoa tai sitruunamehua, oliiviöljyä ja rouhittua mustapippuria. Sekoita ja asettele pinaattiletun päälle. Lisää lämminsavulohta ja fetajuustoa.