Korealaisittain maustetut tofu-pokekulhot

Tiedättekö sen tunteen kun yllättää jopa itsensä yli odotusten onnistuneen kokkailun äärellä? Tämän pokekulhon kanssa kävi juuri niin. Olen ennenkin tehnyt herkullisia pokekulhoja lohen, mangon ja avokadon kanssa, mutta tästä versiosta tuli tuhat kertaa parempaa! Vieläkin kuola valuu kuvaa katsellessa... Marinoidun tofun maku jäi niin kovasti kutkuttamaan makunystyröitäni, että pakkohan se oli kokata tätä ruokaa heti seuraavanakin päivänä! Tässä puhutaan siis hyvin vakavasta koukahtamisesta.

Tämä ruoka lähti siitä kun löysin kaapista gochujang-purkin, jonka parasta ennen -päiväys läheni uhkaavasti. Gochujang on korealaista tulista maustetahnaa, joka valmistetaan käymismenetelmällä. Vaikka tahnassa on potkua, se ei kuitenkaan olen pistävän tulista, ennemmin makean tulista. Nopean Pinterestissä suoritetun etsinnän jälkeen huomasin kuolaavani (kyllä, tarvitsen kohta kuolalapun!) korealaisen barbequekastikkeen reseptin äärellä. Niin ikään kaapissa nököttänyt maustamaton tofu sopii erinomaisesti marinoitavaksi huokoisen rakenteensa ja hmmm... aika mauttoman makunsa takia, joten match was made in our kitchen! 

Kasviksiksi valikoitui tällä kertaa porkkanaa, kurkkua, kevätsipulia ja edamamepapuja, mutta yhtä hyvin voisi käyttää esim. avokadoa, retikkaa, retiisejä, herneitä, maissia tai salottisipulia. Usein pokeissa käytetään myös jotain hedelmää, esim. mangoa, mutta mielestäni tähän yhdistelmään ei hedelmää kaivattu. Toinen vaihtoehto kastikkeeksi on tofun marinadi, jolloin sitä kannattaa tehdä tuplasatsi.

Kastikkeen reseptin lainasin Samassa liemessä -ruokaohjelmasta.

Korealaisittain maustetut tofu-pokekulhot

 

Marinoidut tofut

1 pkt maustamatonta tofua

0,5 rkl gochujang-tahnaa

 3 rkl soijaa

1 valkosipulin kynsi

1 tl tuoretta inkivääriraastetta
1 rkl miriniä
2 tl riisiviinietikkaa
1-2 tl seesamiöljyä

0,5 rkl tummaa sokeria (esim. fariini- tai ruokosokeria)

Sekoita marinadin aineet kulhossa. Leikkaa tofupala kahtia vaakasuunnassa (kuten kakkupohja) ja leikkaa levyt tangoiksi. Kuivaa tangot hyvin talouspaperilla tai keittiöliinalla. Sekoita tofukuutiot marinadin joukkoon ja anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia. Juuri ennen annosten kokoamista paista tofukuutiot tilkassa rypsiöljyä keskilämmöllä. Nostaessasi tofuja pannulle valuta marinadi hyvin pois, se nimittäin räiskyy kuumalla pannulla.

Gochujang-kastike

1 salottisipuli

0,5 dl valkoviinietikkaa

1 rkl kalakastiketta

1 rkl ruokosokeria

1 rkl gochujang-tahnaa (vähemmän jos haluat miedompaa)

2 tkl seesamiöljyä

Hienonna salottisipuli. Mittaa kaikki kastikkeen aineet lasipurkkiin sipulisilpun kanssa, sulje kansi tiiviisti ja ravista hyvin.

Lisäksi

(täysjyvä)riisiä

kurkkua

porkkanaa

kevätsipulia

edamamepapuja (pakaste)

pinaattia

tuoretta korianteria

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Halkaise pesty kurkku ja poista teelusikalla siemenet kurkun keskiosasta. Kuori porkkana ja huuhtele. Leikkaa kurkku ja porkkana suikaleiksi. Silppua kevätsipuli ja korianteri. Sulata edamamepavut. Huuhtele pinaatti.

Paista tofut vasta kun riisi on kypsää. Annostele riisi kulhoihin ja kasaa päälle kasviksia ja tofua. Valuta päälle kastiketta oman maun mukaan.



Vietnamilainen härkis-nuudelisalaatti

Kesähelteet ja alkanut loma ovat saaneet tämän talouden kokit tekemään vain pikaisia käännöksiä keittiössä ja siksi blogiinkin on tullut kovin pitkä tauko. Mutta täällä ollaan taas!

Olette jo varmasti huomanneetkin, että meidän keittiössä niin aasialaiset maut kuin härkiskin ovat suosittua kamaa. Ja kun ne kaksi vielä yhdistää tähän raikkaan rapsakkaan, mutta ruokaisaan salaattiin niin ollaan a(a)sian ytimessä! 

Reseptin alkuperä löytyy Hannan soppa -blogista. Siellä salaattiin käytettiin nyhtökauraa ja väriä antamaan punakaalia, joka antaakin salaatille purutuntuman lisäksi ihanaa värikontrastia. Meidän kaapista löytyi valmiiksi palanen tavallista valkokaalia, joten annoksen väriloisto jäi vähän himmeämmäksi.  

Vietnamilainen härkis-nuudelisalaatti

1 pkt Härkistä
2 valkosipulinkynttä
1-2 rkl seesamiöljyä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl kalakastiketta
2 tl sitruunaruohotahnaa
2 tl kookossokeria


200 g riisinuudeleita
3 porkkanaa
1 tuore chili
2-3 kevätsipulin vartta
1 avokado
pala, noin 1/4 (puna)kaalia
tuoretta korianteria ja minttua maun mukaan

Kastike

 

1 rkl kookossokeria
2 rkl soijakastiketta
1 rkl kalakastiketta
 3 limen mehu
1-2 tl srirachakastiketta 


Hienonna valkosipulit. Kuumenna seesamiöljy pannulla ja paista härkistä hetki yksinään. Lisää valkosipulit ja mausteet ja paista, kunnes härkis on rapeaa. 

Keitä riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhtele kypsät nuudelit kylmässä vedessä, jotta kypsyminen loppuu ja nuudelit jäähtyvät. Leikkele nuudeleita halutessasi lyhyemmiksi, jolloin niitä on helpompi syödä. Suikaloi porkkanat ja kaali. Pilko avokado ja hienonna chili (poista halutessasi siemenet). 

Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Sekoita isossa kulhossa nuudelit, kasvikset ja härkis ja kääntele kastike joukkoon. Lopuksi lisää tuoreet, silputut yrtit.

 

 

Marinoidut kanavartaat kahdella tapaa

Suunnittelimme kotiin kaasugrillin ostamista pari vuotta. Vihdoin vapun aikoihin päätimme repäistä ja kantaa Weberin kotiin. Sen jälkeen kokkaus jos toinenkin on kulunut rattoisasti erilaisia grilliruokia mutustellen.

Innostuin myös marinoimaan itse kanaa. Yksi syy siihen, että meillä syödään niin vähän kanaa, on varmasti se, etteivät kaupan valmismarinadit oikein maistu meille. Ja niin klisee kuin se onkin niin näiden itse tehtyjen marinadien jälkeen ei enää muu maistukaan.

Alla on kaksi hyväksi todettua marinadia kanalle, korealainen barbequemarinadi ja raikas, sitruunasta kirpeyttä saava yrttimarinadi. Molemmista marinadeista riittää noin 500 grammalle broilerin rintafilettä, jotka pilkoin reiluiksi paloiksi ennen marinointia.

Korealainen bbq-marinadi

3 rkl soijakastiketta

0,5 rkl gochujang-maustetahnaa

0,5 rkl ruokosokeria

1 rkl miriniä

2 tl riisiviinietikkaa

2 valkosipulinkynttä

noin 4 cm pätkä inkivääriä

2 tl seesamiöljyä

Lisäksi purjo ja varrastikkuja

Kuori inkivääri ja paloittele se muutamaan osaan. Kuori valkosipulit ja murskaa ne veitsen lappeella. Sekoita kaikki marinadin aineet pakastuspussissa tai kulhossa, lisää kanat ja anna marinoitua vähintään pari tuntia, mielellään pidempäänkin. 

Sitruunainen yrttimarinadi

kunnon loraus oliiviöljyä (n. 0,75-1 dl)

1 luomusitruunan kuori

puolikkaan sitruunan mehu

2 valkosipulinkynttä

1 tl rosmariinia

1 tl timjamia

1 tl persiljaa

pari pientä oksaa tuoretta minttua

1 rkl juoksevaa hunajaa

suolaa

mustapippuria

Lisäksi purjo ja varrastikkuja

Pese sitruuna hyvin. Viillä sitruunankuoresta kuorimaveitsellä pitkiä lastuja. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Sekoita kaikki marinadin aineet pakastuspussissa tai kulhossa, lisää kanat ja anna marinoitua vähintään pari tuntia, mielellään pidempäänkin. 

************************

Jos käytät puisia varrastikkuja, liota niitä vedessä vähintään tunti ennen vartaiden kokoamista. Leikkaa purjon päät pois ja halkaise pituussuunnassa. Huuhtele kerrosten väleistä hiekka pois. Paloittele purjon puolikkaat noin 4 cm:n paloiksi. Pujottele vartaisiin vuorotellen kanaa ja purjoa. Grillaa vartaita kymmenisen minuuttia melko kuumassa grillissä, välillä niitä käännellen. Tarkista kypsyys.

 

Parsa-vuohenjuustopiirakka

Näin parsasesongin ollessa parhaimmillaan mietin jatkuvasti mihin kaikkialle sitä laittaisin. Salaattiin, pizzaan, grillattuna tai paistettuna lisukkeena... Tänään vihreä parsa pääsi ihanaan suolaiseen piirakkaan pehmeän vuohenjuuston kanssa. Mallia reseptiin hain Suolaa ja hunajaa-blogista. 

Tämä herkku sopisi hyvin niin vapun brunssille kuin piknikille. Iloista vappua!

 

Parsa-vuohenjuustopiirakka

Pohja

100 g voita

2 dl vehnäjauhoja

1 dl täysjyvävehnäjauhoja

0,5 dl parmesanraastetta

4 rkl vettä

ripaus suolaa 

Täyte

 

vihreää parsaa noin nippu

75 g pehmeää vuohenjuustoa

1 dl parmesanraastetta

1 dl kermaa

1 dl ranskankermaa

2 kananmunaa

timjamia

mustapippuria

suolaa

Käytin piirakassa pitkulaista vuokaa (35 x 11 cm). Jos käytät pyöreää vuokaa, halkaisijaltaan noin 26 cm, tee resepti 1,5- tai 2-kertaisena, riippuen vuoan syvyydestä.

Voitele piirakkavuoka.  Kuumenna uuni 200-asteiseksi (ilman kiertoilmaa). Nypi kaikki muut pohjataikinan aineet paitsi vesi murumaiseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla reikiä taikinaan. Paista piirakkapohjaa noin 10 minuuttia.

Pohjan paistuessa tee täyte. Napsaise parsoista puumainen tyvi pois ja halutessasi kuori parsat. Sekoita parmesanraaste, kerma, ranskankerma, munat ja mausteet kulhossa ja kaada piirakkapohjan päälle. Murustele vuohenjuusto täytteen päälle ja asettele parsat vierekkäin päällimmäiseksi. Paista piirakkaa uunissa 20-30 minuuttia niin että täyte on hyytynyt (minulla paistoaika oli noin 22 minuuttia). Peitä tarvittaessa leivinpaperilla niin pinta ei ruskistu liikaa.

Raviolisalaatti

Joskus ruokainspiraatiot tulevat oudoista paikoista. Tämän ruokaisan raviolisalaatin idea on peräisin parhaillaankin käynnissä olevilta Stockmannin Hulluilta Päiviltä, joilta ostin vuosia sitten tämänkaltaista salaattia. Itse tehdystä tuli tässäkin tapauksessa parempaa, joten tätä salaattia olen siitä lähtien nauttinut vain itse tehtynä.

Raviolisalaatti on ihanan keväinen jo värimaailmansa puolesta, mutta kevät tulee konkreettisesti lautaselle jos salaattiin saa hankittua tuoretta, vihreää tankoparsaa. Jos parsaa ei ole saatavilla, voi sen korvata vihreillä tarhapavuilla, joita on tuoreena saatavilla lähes ympäri vuoden. Koska salaatin ainesosat eivät nuupahda kovin helposti, on tämä salaatti sopiva vaihtoehto lounaan lisäksi myös buffetpöytään tai piknikille. 

Jos sinulla ei ole valkoista balsamicoa, voit korvata sen valkoviinietikalla, johon olet sekoittanut 1-2 teelusikallista sokeria. Siinä tapauksessa kaada salaattikastike muiden aineiden joukkoon vasta kun sokeri on sulanut etikkaan. Tummakin balsamico sopii tähän makunsa puolesta, mutta se värjää salaatin ikävän väriseksi.

Raviolisalaatti

 

1 pkt (250 g) juustotäytteisiä ravioleja tai tortellineja

puolikas cantaloupemeloni

puoli nippua vihreää tankoparsaa tai vastaava määrä vihreitä papuja

3-4 kevätsipulin vartta

100 g aurinkokuivattuja tomaatteja

1 rasia kirsikka- tai miniluumutomaatteja

rucolaa

parmesanlastuja maun mukaan

pinjansiemeniä

3-4 rkl oliiviöljyä 

2 rkl valkoista balsamicoa

mustapippuria

Poista melonista siemenet ja kuori. Paloittele meloni, kevätsipulin varret ja aurinkokuivatut tomaatit. Puolita pestyt tomaatit. Poista parsoista muutama sentti kuivaa, puumaista varren alaosaa. Paloittele parsat tai pavut suupaloiksi ja kypsennä ne joko kattilassa suolalla maustetussa vedessä tai raviolikattilan höyryssä lävikössä. Kypsennysaika riippuu parsan paksuudesta, mutta etenkin vedessä keitettynä kypsymiseen ei mene montaa minuuttia. Parsan kuuluu jäädä napakaksi eli al denteksi. Jäähdytä parsat kylmässä vedessä, jotta kypsyminen lakkaa ja valuta hyvin. Parsapalat voi myös kypsentää paistamalla ne nopeasti pannulla oliiviöljyssä.

Keitä raviolit pakkauksen ohjeen mukaan ja jäähdytä juoksevan kylmän veden alla. Sekoita raviolit, melonit, tomaatit ja parsapalat isossa salaattikulhossa. Lisää myös rucola tässä vaiheessa jos tarjoilet salaatin esimerkiksi buffetpöydän osana. Muutoin tarjoile salaatti rucolapediltä. 

Sekoita oliiviöljy ja balsamico kastikkeeksi ja kaada salaatin joukkoon. Mausta rouhitulla mustapippurilla. Vuole salaatin päälle parmesanlastuja esimerkiksi kuorimaveitsellä ja koristele pinjansiemenillä. Pinjansiemeniä voi paahtaa hetken kuivalla, kuumalla pannulla maun voimistamiseksi. 

Värikkään kevätbrunssin menu

Mikä siinä on, että vaikka tietää vaivan palkitsevan moninkertaisesti niin sitä mukamas on aina niin kiire, ettei saa aikaiseksi kutsua ystäviä kylään? Kun tajusin eräänä helmikuisena iltana, miten kauan aikaa oli kulunut siitä kun koko yhdeksänhenkinen, jo koulussa muodostunut ystäväjoukkomme oli viimeksi ollut koolla, oli aika tarttua kalenteriin ja Messengeriin. Ystävät, koska nähdään? Tervetuloa meille brunssille!

Vaikka nykyään koko joukon saa aniharvoin samaan aikaan samaan paikkaan, on aina yhtä ihanaa huomata, miten juttu jatkuu siitä mihin se on jäänytkin (klisee, mutta niin totta) ja miten välisemme yhteys on edelleen tallella. Nyt pöydässä puhutaan aika erilaisia ja vakavampiakin asioita kuin lukio- ja opiskeluaikojen teeilloissa, mutta niinhän sen kuuluu mennäkin. Yhtä hauskaa meillä oli silti, etenkin kun kaapista kaivettiin pari kansiollista vanhoja valokuvia!

Brunssi on helppo ja emäntäystävällinen konsepti kutsua ystäviä koolle. Ison osan valmisteluista voi tehdä jo edellisenä päivänä, jopa aikaisemminkin. Menun voi ylipäätään suunnitella niin, ettei vieraiden saapuessa emännän tai isännän tarvitse höyrytä keittiössä eristyksissä vieraistaan. Brunssia varten ei tarvitse nousta ihan aamun sarastaessa vaan viimeiset valmistelut ehtii tehdä tunnissa, parissa. Vielä helpompi tapa olisi tietenkin järjestää brunssi nyyttärimeiningillä niin kuin teimme viime pääsiäisenä, mutta tällä kertaa otin vastaan vain ystäväni tarjouksen hoitaa jälkiruoka pöytään. Tuolta vuoden takaiselta brunssilta kierrätin tähän brunssipöytään herkullisen lohi-munakasrullan. Koska jotain uuttakin pitää aina kokeilla, otin työn alle minikokoiset polentamuffinssit, joiden reseptiin törmäsin Viimeistä murua myöten -blogissa. Vaihdoin mausteena käytetyn rosmariinin timjamiin, mikä miellyttää omia makunystyröitäni enemmän. Toinen uusi tuttavuus oli vesimelonigazpacho, johon päädyin oikeastaan siksi, että ostamani vesimeloni oli niin muhkean kokoinen, ettei se pelkkinä paloina olisi tullut millään syödyksi. Sen reseptin sävelsin päästäni, mutta inspiraatiota hain tästä gazpacho-reseptistä. 

Brunssin kruunasi ystäväni taituroima huikean kaunis ja herkullinen kakku, jossa oli mehevän suklaakakkupohjan välissä suklaamoussea ja vadelma-punaherukkamoussea. Kakku oli kuorrutettu italialaisella marenkikreemillä käyttäen niin sanottua vesiväritekniikkaa (ks. esimerkiksi tämä YouTube-video) ja koristeltu punaherukoilla ja valkosuklaalla. Kakku oli melkein liian kaunis syötäväksi. Parhaamme teimme, mutta puolet kakusta pääsi seuraavana päivänä ilostuttamaan työpaikkani maanantaiaamua.

Kevätbrunssin menu

Pienet polentamuffinssit vuohenjuustokreemillä (linkki yllä)

Lohi-munakasrulla

Päärynä-saksanpähkinäsalaatti 

Vesimelonigazpacho

Cantaloupe- ja vesimelonia sekä viinirypäleitä

Miniluumutomaatteja

Juustoja ja ruissipsejä

Croissantteja ja vadelmahilloa

Cocktailpiirakoita ja munavoita

Saaristolaisleipää ja lähileipomon maalaisleipää 

Suklaakakku suklaa- ja marjamoussetäytteillä sekä italialaisella marengilla

Juomina kuohuviiniä, kivennäisvettä, appelsiinimehua, kahvia ja teetä 

Saaristolaisleivän ja polentamuffinssit tein jo aiemmin pakkaseen ja otin ne sulamaan hyvissä ajoin. Edellisenä päivänä katoin pöydän valmiiksi, viipaloin melonit ja gazpachon ainekset valmiiksi jääkaappiin rasioihin, valmistin munakasrullan täytteen ja munavoin. Maalaisleivän, cocktailpiirakoiden ja croissanttien kohdalla oikaisin ja ostin tuotteet valmiina kaupasta.

Aamulla paistoin cocktailpiirakat ja surautin gazpachon tehosekoittimella. Paistoin munakasrullan pohjan ja leikkasin valmiin rullan paloiksi tarjoiluvadille.

Salaattia varten pilkoin päärynät ja sekoitin ne salaatin, pinaatin, kurkkupalojen ja granaattiomenan siementen kanssa. Salaatin päälle musertelin vielä saksanpähkinää.
Asettelin hedelmät ja juustot tarjoilulautasille ja siirsin ne jääkaappiin odottamaan. Valmistin muffinssien vuohenjuustokuorrutteen ja koristelin muffinssit valmiiksi.

Pakkaspäivän kaalikeitto

Taannoisella talvilomalla myös sisäinen bloggaajani oli hunningolla ja ehkä siksi jäi julkaisematta tämä menneitä pakkasenpuremia talvipäiviä mukavasti lämmittäneen kaalikeiton resepti. Hyvin tämä keitto toki maistuu vielä näin kevään korvallakin (onhan öisin ja aamuisin sentään vielä pakkasta...)! Ja maistuu keitto vielä seuraavanakin päivänä, sillä tämä on juuri niitä keittoja, jotka vain paranevat kun saavat hetken maustua jääkaapissa. Pakastamisestakaan tämä keitos ei ollut moksiskaan.

Versiomme kaalikeitosta on mukavan mausteinen, mutta jos haluat hillitymmän makuista, vähennä mausteiden määrää. Käytimme tähän hirven jauhelihaa, mutta ihan tavallinen naudan tai possun jauheliha käy ihan yhtä hyvin.

Mausteinen kaalikeitto

1/4 (n. 500 g) isosta valkokaalista
2 porkkanaa
2 perunaa
2 sipulia
400 g jauhelihaa 
loraus öljyä paistamiseen
2 prk (à 4 dl) tomaattimurskaa
2 dl punaisia linssejä
5 dl vettä
1 dl valkoviiniä
2 tl savupaprikajauhetta
1 tl juustokuminaa
2 tl kuivattua timjamia
2 tl chilitahnaa tai -jauhetta 
mustapippuria 
suolaa
tuoretta persiljaa



Silppua kaali ja hienonna kuoritut porkkanat, perunat ja sipulit suupaloiksi. Paista jauheliha öljyssä paistinpannulla. Kuumenna isossa kattilassa loraus öljyä ja freesaa siinä hetki porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Lisää vähän ajan päästä kaali ja paista kasviksia vielä minuutti tai pari.

Kaada jauheliha kattilaan ja lisää tomaattimurska, vesi ja valkoviini. Mausta keitto. Kuumenna kiehuvaksi ja laske sen jälkeen levyn lämpötilaa niin, että keitto kuitenkin poreilee. Hauduta 1-4 tuntia, ihan miten aika ja vatsa antavat myöten. Lisää huuhdellut linssit keittoon viimeistään puoli tuntia ennen hauduttamisen lopettamista. Keiton voisi laittaa kypsymään padassa uuniinkin matalalle lämmölle.

Hauduttamisen aikana sekoita keittoa silloin tällöin ja lisää vettä tarvittaessa. Tarkista maku ja lisää mausteita maun mukaan. Silppua valmiin keiton päälle tuoretta persiljaa.     

Sitruuna-prosciuttopasta

Oletko joskus ravintolassa yrittänyt selvittää, mitä kaikkea edessäsi olevassa erinomaisen herkullisessa annoksessa oikein onkaan? Miten annos on tehty? Voisinko tehdä tämän itse kotona? Syötkö samassa ravintolassa saman annoksen kerta toisensa jälkeen koska se annos on vaan niin hyvä?

Tällainen annos oli minulle tämä sitruuna-prosciuttopasta. Se oli turkulaisen ravintolan listalla vuosia, milloin raviolin, milloin erilaisten nauhapastojen kanssa. En käynyt ravintolassa usein, mutta joka kerta oli iloinen yllätys löytää suosikkipastani listalta. Olen useamman kerran yrittänyt kopioida annosta ja tadaa! - tällä kertaa onnistuin pääsemään jo todella lähelle!


Prosciutton ja parmesanin suolaisuus, sitruunan kirpeys, tomaatin raikkaus ja voin täyteläisyys ovat ihan täydellinen yhdistelmä. Rucola tuo annokseen tuoreutta ja se taittaa voin tuhtia makua juuri sopivasti. Käytin tällä kertaa rucolan sijaan babypinaattia, joka toimi sekin loistavasti tuoden pastaan pippurista, vihreää makua.

Sitruuna-prosciuttopasta

 500 g tuorepastaa (tagliatellea)

100 g prosciutto-kinkkuviipaleita

tilkka oliiviöljyä

75 g voita

2 valkosipulinkynttä

1 luomusitruunan raastettu kuori

1-2 sitruunan mehu

parmesanraastetta

persiljaa

mustapippuria 

(suolaa)

puolikas rasia kirsikkatomaatteja

rucolaa tai babypinaattia

Keitä iso kattilallinen vettä. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Koska tuorepasta kypsyys 3-4 minuutissa, kannattaa pasta laittaa kiehumaan samaan aikaan kun lisäät sitruunamehun kastikkeeseen. Näin pasta ei ehdi jäähtyä ja tarttua isoksi möhkäleeksi kastiketta odotellessaan.

Hienonna prosciuttokinkku pieniksi paloiksi. Paista palat paistinpannulla pienessä tilkassa oliiviöljyä rapeiksi ja nosta pois pannulta. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Anna voin sulaa pannulla keskilämmöllä ja lisää voisulan joukkoon valkosipuli. Kuullota valkosipulia hetken aikaa, mutta älä anna sen palaa!

Pese sitruuna hyvin ja raasta sitruunan kuori. Lisää raaste ja sitruunamehu pannulle. Purista kastikkeeseen ensin yhden sitruunan mehu ja maista. Kastike saa olla kohtuullisen kirpeää. Lisää sitruunamehua tarvittaessa. 

Pese tomaatit ja rucola. Puolita kirsikkatomaatit ja hienonna persilja. Lisää tomaatit ja prosciutto kastikkeeseen ja sekoita. Mausta kastike mustapippurilla ja pienellä kourallisella persiljasilppua.

Nosta kypsä ja valutettu pasta kastikkeen joukkoon pannulle ja sekoita. Lisää annoksiin rucolaa ja parmesanraastetta.

Kasvisnugetit ja harissadippi

Joululomalla harrastettu reseptinettisurffailu tutustutti moneen uuteen ideaan, joista tämä resepti on yksi. Kasviksia nugettien muodossa - hmm, miksipäs ei? Kaupan valmiit kananugetit eivät ole tainneet koskaan löytää tietään keittiöömme, mutta kasviksista valmistettuina nugetit kuulostivat kokeilemisen arvoiselta. Näihin käytettiin vielä kaiken lisäksi linssejä, joihin olen vasta hiljattain alkanut tehdä parempaa tuttavuutta.

Työpäivän jälkeen nämä nugetit ovat hieman hidas kokkailtava, sillä pelkkään massan vetäytymiseenkin menee tunnin verran, mutta jos porkkanat ja linssit keittää jo edellisenä iltana, säästää hyvin aikaa. Ehkä taikinan voisi tehdä valmiiksi jo illalla, jolloin seuraavan päivän hommaksi ei jäisi kuin leivittää ja paistaa nugetit. Nugeteissa on kyllä luonnetta muuhunkin kuin vain arkiruuaksi: Nämä sopisivat myös illanistujaisiin "pienten ruokien" joukkoon tai muuten vaan dippailtavaksi. 

Kokeilin leivittää osan nugeteista seesaminsiementen sijaan pankojauhoilla ja sekin toimi hyvin, kunhan vain tajusi painella jauhot hyvin nugettien pintaan kiinni (= uunipellille jäi kasa hyvin paahtunutta pankomurua).

Kastikkeeksi sekoitin pohjoisafrikkalaisesta harissatahnasta dipin, sillä harissassa käytetään samaa juustokuminaa kuin millä nugetitkin maustettiin. 

 

Kasvisnugetit ja harissadippi

Nugetit

 2 dl kuivia punaisia linssejä
1-2 valkosipulinkynttä
n. 4 dl vettä linssien keittämiseen
2 keskikokoista porkkanaa tai 1,5 dl porkkanasosetta
1 kananmuna 
2 dl juustoraastetta
0,5 dl korppujauhoja
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
0,5 tl suolaa

pinnalle seesaminsiemeniä tai pankojauhoja (japanilainen isorakeinen korppujauho)

Harissadippi

maun mukaan 2-4 tl harissatahnaa

0,5 dl paksua turkkilaista jogurttia ja

1 dl majoneesia 

tai

200 g kermaviiliä

Kuori ja pilko porkkanat pieneksi. Keitä porkkanat pieneksi ja soseuta sauvasekoittimella. Anna soseen jäähtyä tai tee se jo edellisenä päivänä.

Huuhtele linssit kylmän veden alla. Keitä linssit ja hyvin hienonnettu valkosipuli kypsiksi. Jos haluat miedomman valkosipulin maun nugetteihin, murskaa kokonaiset valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja ota ne pois linssien joukosta kypsennyksen jälkeen. Anna linssienkin jäähtyä. Jos linsseihin jää paljon vettä, valuta sitä pois.

Sekoita porkkanasose ja linssit. Lisää joukkoon kananmuna, korppujauhot ja mausteet. Sekoita massa tasaiseksi. Nosta nugettimassa tunniksi jääkaappiin tekeytymään. 

Ripottele seesaminsiemenet tai pankojauhot lautaselle. Ota nugettimassaa noin ruokalusikallinen ja muotoile siitä pötkö tai kiekko (tai jotain siltä väliltä). Pyörittele nugetit siemenissä tai pankossa ja asettele ne leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista nugetteja 200 asteessa noin 30 minuuttia. Käännä nugetit paiston puolivälissä.   


Sekoita dipin ainekset ja anna maustua kylmässä. 



Reseptin alkuperä on Satu Koiviston Gastronaatti II -kirjassa, josta se päätyi meidän keittiöömme 52 Weeks of Deliciousness -blogin kautta.

Vaahtokarkit

Tiesitkö, että vaahtokarkkeja voi tehdä itse? Törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa vaahtokarkkien resepteihin pari vuotta sitten. Koska pitkät, "kierteellä" olevat vaahtokarkkipötköt olivat lapsena yksi lempparikarkeistani (ja maistuvathan ne toki vieläkin), piti vaahtokarkkien tekemistä kokeilla myös omassa keittiössä. Ehdottomia suosikkejani ovat mansikan- ja vaniljanmakuiset vaahtikset, vaikka tämän vuoden uusi makukokeilu limevaahtikset onnistuivat myös hyvin. Niissä mausteena oli raastettua limen kuorta noin teelusikallinen ja tomusokerina käytin Confetista ostamaani limetomusokeria. 

Alkuperäinen ohje on bongattu Suklaapossun blogista. Olen aina puolittanut alkuperäisen ohjeen, sillä jo puolikkaasta saa aikamoisen satsin karkkeja (n. 50 kpl). Käytän yleensä noin 27 x 18 cm kokoista lasivuokaa, jossa vaahtomassan kannattaa antaa kovettua noin kolme tuntia. Massaa tulee tällä reseptillä ja em. kokoisella vuoalla liian paksu kerros muotilla leikattavaksi, joten jos haluat tehdä piparkakkumuotilla leikattuja vaahtokarkkeja tai pieniä karkkeja, käytä laakeampaa vuokaa.

Näillä höttöisen pehmoisilla karkeilla olisi hyvä vaikka yllättää ystävä ihan minä tahansa päivänä.

Hyvää ystävänpäivää! <3

Vaahtokarkit

1,5 rkl liivatejauhetta

0,6 dl kylmää vettä

0,5 tl vaniljajauhetta/-sokeria

(pari tippaa pastaväriä)

2,5 dl sokeria

0,5 dl vettä

0,75 dl vaaleaa siirappia

2 rkl tomusokeria (tavallista, mansikan- tai limenmakuista) 

2 rkl Maizenaa

(ripaus vaniljajauhetta)

Mittaa liivatejauhe, 0,6 dl vettä ja vaniljajauhe metalliseen kulhoon (esim. iso kattila käy hyvin). Jos haluat vaahtokarkkeihin väriä, lisää pari tippaa pastaväriä tässä vaiheessa. Sekoita ja jätä turpoamaan. Raasta mukaan esim. limenkuorta jos haluat vaahtokarkkeihin sitrusmaista makua.

Sekoita tomusokeri ja Maizena keskenään ja ripottele osa siivilän läpi vuoan pohjalle ja reunoille niin, että sokerikerros on peittävä. Huom! Makutomusokereita käyttämällä vaahtokarkkeihin saa lisää makua.

Mittaa sokeri, siirappi ja vesi kattilaan ja kuumenna sekoittamatta, kunnes seos on 115-117-asteista. Kaada sokerisiirappiseosta ensin varovasti liivatteen joukkoon, samalla hitaasti sähkövatkaimella vatkaten. Kun liivate on liuennut, vatkaa täydellä teholla 5-10 minuuttia. Seos on valmista kun se on kiiltävää, sitkeää ja noin kolminkertaistanut kokonsa.

Kaada vaahtokarkkiseos vuokaan ja tasoita pinta öljytyllä nuolijalla. Siivilöi päälle peittävä kerros tomusokeri-maizenaseosta. Jätä vuoka huoneenlämpöön jähmettymään 2-4 tunniksi. Aika riippuu mm. siitä, kuinka paksusti massaa on vuoassa. 

Leikkaa jähmettynyt massa palasiksi terävällä veitsellä ja kierittele palat tomusokeri-maizenaseoksessa. Säilytä ilmatiiviissä rasiassa.