Kun huomaa jonkin olevan itselle niin sanotusti vastahankaan, kannattaa pysähtyä miettimään miksi näin on. Onko kyse ennakkoluuloista, huonoista (maku)muistoista vai oikeasti siitä, että kaikesta ei vaan pidä? Olen pinaatin ja lettujen suuri ystävä, joten miksi en pitäisi pinaattiletuista? Ratkaiseva hetki oli kun tajusin, että antipatiani kohde ei oikeastaan ole ollutkaan itse pinaattiletut vaan niiden yhdistelmä klassisten lisukkeidensa puolukkasurvoksen ja keitetyn perunan kanssa (ja tämä on siis minusta edelleen ihan kummallinen yhdistelmä). Monen monta kertaa on tullut myös todettua, että itse tehtynä tulee melkein ruuasta kuin ruuasta parempaa, joten vihdoin tammikuisena lauantaina, Liemessä -blogin inspiroimana, kaivoin valurautapannun esille ja ryhdyin paistopuuhiin. Puolukat jätin pakkaseen ja kuorrutin letut raikkaalla fetasalaatilla ja lämminsavulohella. Näitä tehdään taatusti uudestaankin!
Minkäköhän ei-niin-suuni-mukaisen maun otan seuraavaksi tutkiskeluni kohteeksi?
Pinaattiletut
150 g pakastepinaattia
2 kananmunaa
5 dl kevytmaitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl voisulaa
0,5 tl suolaa
paistamiseen voita
paistamiseen voita
Sulata pinaatti. Riko kananmunat kulhoon ja vispaa niiden rakenne rikki. Lisää munien joukkoon maito, vehnäjauhot, voisula sekä suola ja vispaa hetki. Anna taikinan turvota puolisen tuntia ennen paistamista. Paista valurautapannulla voissa.
Lisäksi
lämminsavulohta
salaattisekoitusta
fetajuustoa
balsamicoa tai sitruunamehua
oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
Lisää salaatin joukkoon balsamicoa tai sitruunamehua, oliiviöljyä ja rouhittua mustapippuria. Sekoita ja asettele pinaattiletun päälle. Lisää lämminsavulohta ja fetajuustoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti